Vapaa viikonloppu

Kokonaan, täysin, totaalisen, täydellisen vapaa viikonloppu takana. (Hyvin harvinaista, tapahtuu ehkä kerran vuodessa, toim. huom.) Kelpas! Niin paljon unta ja kissan rapsuttelua ja rummuttelua ja kavereita ja hyvää ruokaa. Kaiken lisäksi koko talo oli tyhjä, siispä kolme kerrosta vain mulle. Myönnettäköön, että rappusten ravaaminen ei ole lempipuuhaani. Olen edelleen ehdottomasti kerrostaloasuja.

Tällä viikolla havahduin siihen, että olen oikeastaan hirmuisen tyytyväinen elämääni täällä, nyt ja tässä. Nämä Italiassa kuluneet viikot on tarjonnu mitä mainioimman näköalapaikan tähän elämäntapaan, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. On mielettömästi asioita, joista pidän täällä. Mutta tässä maassa on myös paljon valtavan laajoja ongelmia. Se kaikki laittaa vähän ajattelemaan. Siihen asti, että on ruoka-aika.

Elämä pyörii täällä aika tiiviisti oman turvallisen yhteisön sisällä, mitä se sitten kenellekin onkaan. Ja olen ikionnellinen, että mulla on niin paljon kavereita ja muita tuttuja! Asioin lauantaina lähikaupassa, jossa paikallisen lihakaupan myyjä jutteli mulle ystävällisesti. Enkä ole edes koskaan asioinut hänen lihatiskillään! Huikkaan aina vaan moikat, kun kuljen lihakaupan ohi.

Ennen kaikkea kaverit tekee tästä elosta niin värikästä. Lauantai-iltana ei tehty mitään ihmeellistä. Mentiin eräälle näköalapaikalle katsomaan kuuta, jonka piti olla jotenkin erikoinen. Mitä huijausta! Mun mielestä kuu näytti ihan samalta kuin aina ennenkin. Suunniteltiin myös seuraavan päivän retkeä vuorelle.

Sunnuntaiaamuna heräsin kukon laulun ja koiran ulvonnan aikaan (yhdeksältä), ja teimme ostokset lounasta varten. Sitten olikin aika nousta vuorelle. Vaikka pidänkin muutaman tunnin vuorivisiiteistä, automatka vuorelle on aina yhtä kamala. Kapeita ja mutkittelevia teitä, jotka saa liikettä vatsalaukkuun. Muutama kaveri tuli vuorelle pyörällä, hatun nosto niille. Itse en olisi moiseen kyennyt. Perillä voin taas hyvin ja ruoka maistui kuten tavallisesti, hehe.

Illalla esittelin vielä suomalaisia musiikkivideoita yhdelle kaverille, joka halusi kuulla suomalaista musiikkia. Yksi videoista oli PMMP:n Tytöt, jonka sanoitus on mielestäni erinomainen. En pystynyt kuitenkaan hillitsemään itseäni, kun mietin vaan, miten huvittavalta mahtaa kuulostaa suomalainen räppi ja miltä tuo video oikeasti näyttääkään. Katsokaa vaikka!